tiistai 28. kesäkuuta 2011

pitäs olla nyt tosi vahva

Joku sanoo että ihmisille ei anneta ni kun vain sen verran paskaa,
mitä se jaksaa kantaa.
Kai mä vaan sit jotenki mukamas kestän.
Onko tämä oireet sitten vierotusoireista vai mistä mut mun ahdistus on ihan
kamala.
itkettää ja tekis mieli viillellä.
samaten ihmis suhde kiemurat on sekottanut ja satuttavat mua.
Mä en enää tiedä haluanko mä ihastua saati rakastua kun teen sen kuitenkin
aina väärää ihmistä kohtaa =(.
Ois ihanaa löytää joku jonka kanssa viettää iltoja,joku joka rakastaa mua tämmösenä
kun olen.
toivottavasti nukahdan tänään pian ja tulee taas uusi päivä nopeasti..

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Läheiset ovat tärkeitä

Kävin eilen siel Aurorassa tapaamassa kaveria.
Tutustuttii toisiimm Tammikuun alussa samojen mielenterveyssairauksien
takia.
Oltii Yhdessä melkein 6kk samassa hoitopaikassa,niin siinä tutustui
ja lähentyi hirveesti.
Eilen kävin sitten tosiaan aurorassa moikkaamassa häntä,ja on niin ihanaa huomatakuinka läheisiä oikeasti olemme,kuinka tekee toiselle hyvän mielen
kun menee käymään.
Näyttää välittävän.
Tuommoisissa tilanteissa sitä tajuaa mitä läheiset merkkaa.
Mulla omiin muihin läheisiin kuuluu tottakai äiti,ihan ykkösenä.
Ilman äidin tukea en todellakaan olisi jaksanut näitä sairauksia.
Muukin perhe mummi ja systeri jne tukee..mut eri tavalla.
Ja omista kavereista en usko että ne niin jaksavat kuunnella mua.
jne jne..
Mut parempi että on edes yksi läheinen kun se että oisi 10 huonoa ystävää.
Miehet on taas ahdistus numero 3 ..1. on terveys ja 2 tulevaisuus...
en enää tiedä mitä ajatella..mulla on varsinkin ihan liian vilkas mielikuvitus ollu pari päivää
keksin kaikkea mitkä ei välttämättä des totta ole.
Uskon liittyvän sen ehkä jotenkin tähän olotilaan..
Et on vieroitus noista opiaateista.

perjantai 24. kesäkuuta 2011

johan on

Johan on,olen kirjoitellut tosi harvoin.
En tiedä miksi se on túntunut niin hankalalta,
koneella kuitenki koko ajan olen ja paljon olisi asiaakin.
Nyt tämä viikko on mennyt aika paljolti sängyssä,
minulla on ollut menossa se opiaatti lääkityksen vieroituis.
Päiväsairaalassa sain jo itse tabletit pois ja mulla oli enää vaan
pelkkä laastari.
Ja nyt sekin on lopetettu,olo on aivan karsee.
Oon nukkunu tosi huonosti,hikoilen,oksettaa ja pää on tosi kipeä.
Mutta jos pääsisin siit eroon olisin kyl aikas tyytyväinen.
vaikuttaisi moneen asiaan.
Nyt on vaan kahta kauheampi olo..näinä hetkinä mä aina muistan sen miksi en ihastu,s on kivaa ja tuntuu kivalta olla toisen kanssa.
Mutta sitten kun se ihastus onkin jonkun toisen kanssa,se tuntuu niin hirveeltä.
Pala nousee kurkkuun ja itku tulee.
Mä niin vihaan sitä oloa!
Ja niiku äiti sanoo pitäs vaan nostaa nokka pystyyn ja lähteä pois,
antaa uusin tuulien tulla.
mut sit kun mä ihastun niin ihastun niin kovasti että ei pääse eroon kauhean nopeasti.
Varsinkin kun tuntuu että itse ei kelpaa mut joku muu kyllä.
No mut kaveri on aurorassa ja monella muulla asiat ni paljon huonommin.
Mut ei oo ollu mikään kiva päivä =(.
Juhannusaatto itkien..näin se meni 2011
Aamulla suht aikasin lähdin jo äididn luo hakemaan mansikoita jne,ostin kaupasta muutaman kaljan mutta eipä juuri ne maistuneet.
Naapureil kävin juomassa muutaman.
muuten ollut vaan kotosalla tuntien kun joku puristaisi kurkusta koko ajan.
Huomenna lähden auroraan tapaamaan kaveria heti ku julkiset rupeaa liikkumaan.